tiistai 21. helmikuuta 2017

Geometriaa ja nassikkapainia

Nassikkapaini sai suuren suosion ja sitä tulemme vielä kevään aikana jatkamaan. Nassikkapaini sai myös tytöt innostumaan mittelöstä. Kokeilimme kolmea eri tekniikkaa turvallisesti futonpatjalla. Reilu kannustus tsemppasi painijoita.

Nassikkapainia

Viikko on ollut täynnä intoa ja toimintaa. Geometria on vienyt mukanaan ja haasteellisten geolautojen parissa viihdyttiin pitkä tovi. " Ei malttais lopettaa" - paras kiitos innostuneelta lapselta.

Matematiikka on hauskaa, Geolaudat opettaa monia taitoja.



Kelit ovat vaihdelleet viimeaikoina. Ämpäri on ollut täynnä vettä tai sitten se on lapioitu täyteen lunta. Olen iloinen, että lasten hyvä varustus mahdollistaa ulkoilun ja leikin säästä huolimatta.
Vesilätäköiden viehätys.

Lumiukkosoppaa edullisesti.

Päiväkotimme täytti 10-vuotta. Sen kunniaksi salissa oli koko talon lapsille ja aikuisille varattuna huikea sirkusshow. Kolme päiväkodin työntekijää oli suunnitellut sirkusmaisen näytöksen. Koska harjoittelulle ei ollut liiemmin aikaa, tehtiin kuten kunnon taikureiden kuuluukin. Vedettiin hihasta ja hatusta. Trio Huvitus nauratti ja narutti niin lapsia kuin aikuisia. Hauskin temppu taisi olla Lady Leppiksen suuresta taikurinhatusta karanneen pupun seikkailu. Lopuksi lapset huomasivat pupun piiloutuneen Herra Picnicin takataskuun. Eipä ihme, että eväsretkitemppua tehdessään Herra Picniciä jännitti niin hirvittävästi, olihan hänellä pupu pöksyissä. Herra Huihain värikäs huivitemppu ihastuttu varsinkin pienempiä lapsia. Korttitemppu ja pöydältä taianomaisesti kadonneet lautaset puhuttivat vielä pitkään ruuan ääressä.

Trio Huvituksen synttäriyllätys.

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

100-päivää taitavampi ja viisaampi

Nyt on juhlaa arjen keskellä. Samalla opimme kymmenjärjestelmän mutkikkaan maailman.
100-lintuun on jäljellä enää muutama päivä. Laskitko kuinka monta?


Olemme laskeneet vihaisia lintuja eskarin alusta alkaen. Vihdoin lähestyi aika, jolloin 100-linnun oli aika lennellä näyttämölle.



Varsinainen juhlapäivä oli tiistaina. Pukeuduimme lasten ehdotuksen ja äänestyksen perusteella satuhahmoihin. Jo heti aamusta kävi ryhmässä kova kuhina. Ja ennen ulkoilua diskoiltiin värivalojen loisteessa.

TERVETULOA!

Pajatyöskentelyissä keskityttiin 100-viikkoon. Satahaastettelun vastaukset saivat aikuisille hymyn huulille. Valokuvasovelluksella muokattiin lapsista kuvat "nyt ja miltä näyttäisit vanhana". On ollut ihanaa saada vanhemmilta palautetta suvun piirteiden löytymisestä. 

Lasketaan 100:n satamadon matkassa.

Harjoitellaan pujottelutaitoja 100:n laskemalla. 100 makaronia pujoteltuna.

Aamuhetken herkkupaloina koottiin satamukeja hyödyntäen torni, jonka pystyssä pysymistä jännitettiin viikon verran. 


Tätä tehtiin suurella jännityksellä ja valtavalla sitkeydellä.

Ja parasta kaikessa oli nukkarihetki. Kyllä luit aivan oikein, nukkari voi olla parasta päikkärissä ikinä.
Toisinaan tarinoin lapsille omasta lapsuudestani ennen päiväunien alkua. Tapaan tarinoida siitä, kun olin itse päiväkodissa tai kävin koulua. Lapset usein toivovat, että kerro taas tarina. Nyt kerroin tarinaa kesäleirin hauskoista hetkistä teltassa. Pian yhdestä sängystä kuului ääni - me saatiin nukkua viime kesänä teltassa. Viereisestä sängystä kuului kommentti - voi että, mä en oo ikinä ollut teltassa. Yhtäkkiä päiväunten alkumetreillä keskustelimme teltoista ja makuupusseissa nukkumisesta. Huomasin, että aika moni eskari oli vielä vailla tätä kokemusta. Siitä se ajatus sitten lähti. 

Parhaat päikkärit ikinä. Ulkona saa pakastaa.
Unisatu Lasse Pöystin kertomana.

Kiitollisena voin todeta, että ryhmällämme on upeat, aktiiviset vanhemmat, jotka mahdollistivat 100-viikon tähtihetket. Rohkeat työkaverit, jotka uskaltavat heittäytyä. Osallistuvat lapset, jotka innolla haluavat oppia uutta. Kevättä ja eskaritodistusten jakoa on ilo odottaa näin hyvällä porukalla.










keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Mittauspuuhissa viivotin tehokäytössä ja R-Robotit vauhdissa

Hei me mitataan, innolla, kaikkea, monin tavoin. Taitavaa ryhmätyötä tarvittiin kaplatornin rakentamisessa. Tämän mittaamiseen käytimme rullamittaa.

Ryhmän täydellistä keskittymistä.

Korkein torni saavutti 137cm mitan.

Matikassa harjoitellaan viivottimen käyttöä. "Pyssyasento" houkuttaa pojatkin innolla mittailemaan ja kokeilemaan. Viivotintaidetta syntyy nopeasti.
Pyssyasento on helppo muistisääntö viivottimen käytölle.

Kuin huomaamatta syntyi taidetta kuvioiden myötä.
Viikon kirjaimena oli ärhäkästi pärisevä R. Ihanat ja persoonalliset robotit koristavat nyt ryhmätilaamme.
Persoonalliset R-kirjaimet. Ohjelmoidut robotit.

Johdatuksen koodauksen kiehtovaan maailmaan voi tehdä hauskalla ja helpolla tavalla - myös ilman teknisiä laitteita. Ole robotti, jonka tulisi voidella itselleen leipä. Ota pöydälle leipä, margariinirasia ja veitsi. Pyydä lapsia antamaan sinulle selkeitä lyhyitä ohjeita, jotta saat leivän voidelluksi. Tee täsmällisesti lasten antamien ohjeiden mukaan. Huomaatte, ettei tutun asian ohjelmointi ehkä olekaan niin yksinkertaista. Mutta sitäkin hauskempaa. Samalla tulee kerrottua oikea ja vasen, sekä konkreettisesti havainnoituna, miten tärkeää on arkisissakin asioissa kahden käden käyttö.